Mikä on EU:n CSRD?

EU ottaa käyttöön lainsäädäntöä, joka edellyttää, että yritykset raportoivat muista kuin taloudellisesta kestävyydestä annetuista tiedoistaan.

Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiiviä (CSRD) pidetään rakentavana elementtinä Pariisin sopimuksessa ja EU:n laajuisessa vihreän kehityksen strategian puitteissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi tähtäävien maailmanlaajuisten sopimusten aikaansaamisessa.

Molemmilla näillä kunnianhimoisilla, mutta välttämättömillä kansainvälisillä aloitteilla on tavoitteena rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen ja pyrkimyksillä pysäyttää se 1,5 asteeseen. CSRD on keino näiden päämäärien saavuttamiseksi.

Direktiivi otetaan käyttöön vaiheittain, jolloin suuryritykset kärsivät ensin. CSRD-lainsäädännön mukaan EU:n yritysten kestävyyteen sovelletaan raportointistandardeja, joita voidaan verrata nykyiseen taloudelliseen raportointiin.

Tämä uusi asetus antaa muille mahdollisuuden arvioida objektiivisesti yrityksen tilaa ja käyttäytymistä, verrata sitä muihin ja torjua vihreää pesua.  EU CSRD Sen vuoksi odotetaan tulevan tulevaisuuteen suuntautuville yrityksille arvon veturina.

CSRD on kunnianhimoisempi kuin jo paikoillaan oleva, taloudellista raportointia koskeva direktiivi. Näiden vaatimusten myötä EU:sta tulee globaali edelläkävijä kestävän kehityksen raportoinnissa, kun maanosa näyttää esimerkkiä.

Tämä vaikuttaa yrityksiin, koska niiden ympäristövaikutukset näkyvät ja ovat avoimesti kaikkien saatavilla.

Mitkä ovat tavoitteet?

EU esitteli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma kunnianhimoisena tavoitteena olla ensimmäinen ”Net-Zero” -maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa, että yksittäisten valtioiden ja yritysten on astuttava johtamaan siirtymisessä kohti kestävää eurooppalaista taloutta.

Ensimmäinen ”Netto Zero” -polulle asetettu alatavoite on hiilidioksidipäästöjen kasvun pysäyttäminen vuoteen 2025 mennessä ja päästöjen vähentäminen 55% vuoteen 2030 mennessä. Tärkein strategia tämän saavuttamiseksi on suunnata pääomavirta uudelleen kestävään kehitykseen ja investointeihin.

Tämä tarkoittaa, että EU haluaa investointeja niihin aloitteisiin ja yrityksiin, jotka tarjoavat kestäviä ratkaisuja ja edistävät hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen pysäyttämistä ja vähentämistä.

‍Miten pääomavirran suuntaa muutetaan? - Luotettavan ja saatavilla olevan tiedon kautta.

EU on pyrkinyt tekemään rahoitusalan ulkopuolisista tiedoista helpommin saatavissa ja johdonmukaisesti luotettavampia useilla aloitteilla:

• Tiedonantosopimukset - sijoittajayhteisölle, joka edellyttää raportointia siitä, miten kestävän kehityksen riski sisällytetään päätöksentekoon sekä siitä, mihin pääomaa tulisi sijoittaa, ja antaa taloudellista neuvontaa.
• EU-taksonomia - luokitusjärjestelmä sen määrittämiseksi, missä määrin liiketoiminta on kestävää vai ei. Tämä perustuu neljään ehtoon, jotka on täytettävä, ennen kuin liiketoiminta luokitellaan kestäväksi.
• NFRD - suurten yritysten (yli 500 työntekijää, liikevaihto 40 miljoonaa euroa, varat 20 miljoonaa euroa) on raportoitava muista kuin taloudellisista tiedoistaan.

Kun tämä ensimmäinen kansainvälinen tavoite lähestyy nopeasti, on joka päivä tärkeämpää luoda merkittäviä muutoksia. Nykyiset aloitteet ovat kuitenkin puutteellisia pyrkimyksissä tämän muutoksen aikaansaamiseksi.

Miksi EU panee täytäntöön uusia asetuksia?

Alun perin NFRD: n tarkoituksena oli edistää avoimuutta yrityksen sosiaalisesta vastuusta (CSR). Monet sidosryhmät (mukaan lukien sijoittajat) pitivät kuitenkin tätä raportointistandardia puutteellisena ja niistä puuttui elintärkeää tietoa.

Todettiin, että nykyisissä aloitteissa on useita puutteita, jotka ovat johtaneet pettymyksiin:

• Jotkut yritykset eivät ilmoita tietoja
• Jotkut yritykset jättävät pois asiaankuuluvia tietoja
• Annettujen tietojen yhteensopivuus on heikko
• Annettujen tietojen luotettavuus on heikko
• Annetun tiedon löydettävyys ja käytettävyys on heikko

Näiden puutteiden vuoksi muiden kuin taloudellisten tietojen käyttäjät eivät pysty ennustamaan tarkasti sijoituksiensa kestävän kehityksen kehitystä ja siihen liittyviä riskejä. Tämä vaikutus oli erityisen havaittavissa unionin eri jäsenvaltioiden välillä.

Tämän jälkeen pääoman on ollut mahdotonta virrata johdonmukaisesti kohti kestävää ja osallistavaa kasvua ja kehitystä, mikä hidasti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisprosessia.

CSRD

EU päivittää nykyistä voimassa olevaa sääntelyä uudella, kunnianhimoisella ja tiukemmalla maakohtaisella direktiivillä, koska siirtyminen kestävään talouteen tapahtuu liian hitaasti.

Kiristämällä nyöriä EU yrittää nyt paitsi kannustaa myös pakottaa yrityksiä olemaan avoimia kestävän kehityksen suhteen.

Suurimmat muutokset NFRD:stä CSRD:hen ovat:

• Soveltamisala
• Vakio
• Tilintarkastus
• Digitaalinen merkintä

Uudella CSRD-asetuksella EU pyrkii vähentämään eroja, lisäämään avoimuutta ja edistämään kestävää käyttäytymistä koko mantereella.

EU on korostanut seuraavia hyötyjä yrityksille, joiden täytyy reagoida lisääntyneisiin vaatimuksiin maakohtaisessa direktiivissä:

• Lisääntynyt tietoisuus
• Ilmastoriskien ja mahdollisuuksien ymmärtäminen
• Monipuolisemman sijoittajapohjan luominen
• Pääomavirran alhaisemmat kustannukset
• Suhteiden parantaminen sidosryhmiin
• Hallituksen monimuotoisuus

Euroopan unioni tukee tätä osoittamalla 30 prosenttia menoistaan ilmastoon liittyviin hankkeisiin tulevina vuosina. Myöhemmin ne panevat nyt täytäntöön CSRD-asetusta saadakseen yksittäiset yritykset tekemään samanlaisia sitoumuksia.

{{custom cta}}

Soveltamisala - Keneen CSRD vaikuttaa? Ja milloin?

CSRD on terävöittänyt mahdollisuuksia, joilla yritykset sisällytetään tämän lainsäädännön piiriin, jotta vaikutus olisi huomattavasti suurempi. Tämän seurauksena vaatimustenmukaisuuden edellyttämien yritysten kokonaismäärä kasvaa 11 000:sta yli 50 000:een.

Kysymys kuka ja milloin niiden on oltava vaatimusten mukaisia, ja siihen vaikuttavat kolme yrityksen ominaisuutta:

• Nettoliikevaihto
• Varojen kokonaisarvo
• Työntekijöiden lukumäärä

Kaksi kolmesta ominaisuudesta on täytettävä tai ylitettävä, ennen kuin organisaation on ilmoitettava.

Varainhoitovuosi 2024

Kaikki organisaatiot, jotka ovat jo olemassa NFRD: n soveltamisala.

Varainhoitovuosi 2025

Kaikki organisaatiot, joiden liikevaihto on 50 miljoonaa euroa, kokonaisvarallisuus 25 miljoonaa euroa ja yli 250 työntekijää.

Varainhoitovuosi 2026

Kaikki listatut pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset).

‍EU:n ulkopuoliset yritykset: Yritysten, joiden liikevaihto on 150 miljoonaa euroa ja joilla on tytäryhtiö EU:ssa, on noudatettava samoja standardeja.

Standardi - Kuinka tulet vaatimustenmukaiseksi?

EU aikoo vaatia yrityksiä noudattamaan useita standardeja. Tässä yhteydessä on huomattava, että joitain standardeja ei ole vielä täysin saatavilla.  Eurooppalainen kestävän kehityksen raportointistandardi ovat julkaisseet seuraavan lopullisen luonnoksen raportointistandardeiksi:

1. Yleiset vaatimukset

• Ensimmäistä kertaa muiden kuin taloudellisten tietojen on oltava vuosikertomuksessa
• Ensimmäistä kertaa muita kuin taloudellisia tietoja tarkastetaan pakollisesti ulkopuolisen osapuolen kanssa - aluksi vain rajoitetusti, jotta varmistetaan, että markkinoilla on aikaa kypsyä
• Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointistandardit asetetaan saataville
• Ensimmäistä kertaa raportoinnin on tapahduttava digitaalisessa muodossa

2. Yleiset tiedot

Hallinto

Yritysten on raportoitava organisaation hallintorakenteesta. Ajattele esimerkiksi läpinäkyvyyttä.

Liiketoimintamalli, strategia ja politiikat

Yrityksiä pyydetään tarkentamaan yrityksen liiketoimintamallia, strategiaa ja kestävään kehitykseen liittyviä toimintatapoja.

KPI:t ja tavoitteet - retrospektiiviset ja tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot

Yrityksiä pyydetään kuvaamaan kestävään kehitykseen liittyvät keskeiset tulosindikaattorit ja tavoitteet.

Yrityksen ja kestävän kehityksen hallinta

Yrityksiä pyydetään tarkentamaan kestävän kehityksen hallinnan roolia organisaatiossa.

Kaksinkertainen olennaisuusarviointi

Yritysten on raportoitava siitä, miten Liiketoiminta vaikuttaa ympäristöön ja miten ympäristö vaikuttaa liiketoimintaan. (Esimerkiksi kalastusyritys vaikuttaa meren kalakantaan, valtameren kalakannan aleneminen vaikuttaa kalastusyrityksen kannattavuuteen).

Riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Yritysten on kuvattava kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Tähän sisältyy ilmasto- ja taloudelliset riskit ja mahdollisuudet.

3. Aihekohtaiset tiedot

Ympäristö

Taksonomia-asetuksessa vahvistetaan kuusi ympäristötavoitetta

• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Ilmastonmuutoksen hillitseminen
• Vesi- ja merivarojen kestävä käyttö ja suojelu
• Siirtyminen kiertotalouteen
• Pilaantumisen ehkäiseminen ja valvonta
• Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

ESRS

• Ilmastonmuutos
• Saastuminen
• Vesi- ja merivarat
• Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
• Resurssien käyttö ja kiertotalous

Sosiaalinen

• Oma työvoima
• Arvoketjun työntekijät
• Vaikuttavat yhteisöt
• Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Hallinto

• Toimialakohtaiset standardit (43 sektoria on yksilöity, alakohtaiset erityisstandardit täsmennetään myöhemmin)
• Hallinto, riskienhallinta ja valvonta
• Liiketoiminnan käyttäytyminen

Auditointi ja digitaalinen merkintä

• Tilintarkastus kolmannen osapuolen toimesta
• Osallistuminen keskeinen tarkastuskumppani
• Digitaalinen muoto (XHTML)

Miksi toimia nyt?

Valmistautuakseen tulevaan lainsäädäntöön monet yritykset ovat aloittaneet nollatulonsa saavuttaakseen kestävän kehityksen johtajuuden tänään.

Tämä pohdinta tehdään usein kahdella akselilla: kilpailuedun saamiseksi omilla markkinoilla ja tuottamaan pitkän aikavälin arvoa tulevaisuuteen suuntautuvana liiketoimintana. Toisin sanoen: tulevaisuuden kestävän toimintaluvan saavuttaminen. Yrityksiä, jotka eivät ole vielä toimineet, suositellaan valmistautumaan mahdollisimman pian.

Nämä yritykset haluavat paitsi olla valmiita täyttämään vähimmäisvaatimukset, välttämään sakkoja ja vähentämään sääntelyseurauksista aiheutuvia riskejä, vaan ne haluavat myös päästä käyrän edellä. Yritykset, jotka toimivat liian myöhään, kohtaavat tosiasian, että kestäväksi tuleminen on pitkän aikavälin investointi, jossa muutos ei tapahdu yhdessä yössä.

Kun nyt ryhdytään toimiin, tulokset näkyvät ennen EU:n asettamia ensimmäisiä määräaikoja. Kun nämä määräajat ovat kuluneet, yritykset, jotka olivat liian jäykkiä ja omahyväisiä päätöksenteossaan, altistuvat kestämättömiksi kokonaisuuksiksi.

Päinvastoin, nyt toimivat yritykset ovat harppauksia kilpailijoita edellä, hyötyvät ponnisteluistaan ja luovat kilpailuetua.

Lue lisää siitä, miten kestävästä kehityksestä voi olla hyötyä maapallolle ja yrityksellesi tässä.